|
2/2007
Rakenteilla Kainuun kattava turvapuhelinjärjestelmä
Kainuun maakunta-kuntayhtymä uudistaa turvapuhelinpalvelunsa. Alueen turvapuhelinten soitot ohjautuvat tulevaisuudessa yhteen automaattiseen keskukseen ja sieltä edelleen auttajille.
Turvapuhelinprojektissa ovat mukana Kajaani, Paltamo, Puolanka, Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Sotkamo ja Kuhmo. Alue on laaja, välimatkat pitkiä ja asutus harvaa. Asukkaita alueella on noin 85 000. Turvapuhelinjärjestelmä on osa maakunnan laatuprojektia.
Kainuussa on noin 700 turvapuhelimen käyttäjää. Tähän asti jokaisessa kunnassa on ollut oma hälytyskeskus. Joissakin kunnissa hälytykset ovat menneet terveyskeskukseen, joissakin takseille, sairaankuljetukseen tai yksityisille palveluntarjoajille.
“Uudistuksella haluamme korjata palvelut ajan tasalle ja yhtenäisiksi koko alueella. Neljästä palveluntarjoajasta valitsimme Miratelin hintojen ja laadun tarkan vertailun jälkeen”, kertoo järjestelmän toiminnasta ja laitteiden asennuksesta vastaava järjestelmän pääkäyttäjä Teuvo Kaikkonen.
Tavoitteena hyvä hoito ja palvelu
Suunnittelussa on hyödynnetty koko hoitopalveluketjun asiantuntemusta, jotta
ratkaisu palvelisi mahdollisimman hyvin turvapuhelinten käyttäjiä ja kotihoitotyötä tekeviä.
“Asiaa ovat olleet miettimässä niin alueen kolmen hoitoseudun päälliköt, Kainuun keskussairaalan puhelinpäivystyksen edustaja, talousasiantuntija, kuntien kotihoidon päälliköt kuin vanhuspalvelun
johtokin”, kertoo Kaikkonen.
Väestön ikääntyessä turvapuhelinpalvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Samaan aikaan pyritään siihen, että vanhat ihmiset voisivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään.
“Kotihoito on edullisin hoitomuoto. Ja useimmiten myös ikäihmiselle mieluisin, niin kauan kuin hän suinkin kotona pärjää. Tähän pärjäämiseen turvapuhelin antaa arvokasta jatkoaikaa.”
Kainuussa on yhtenäistetty myös ne kriteerit, joilla turvapuhelin myönnetään.
“Tavoitteena on, että kaikki turvapuhelimen tarvitsevat sellaisen saisivat. Kotihoidon resursseista riippuu, miten tavoitteeseen päästään.”
Yksi yhteinen keskus
Tähän asti kuntayhtymän kunnat ovat organisoineet turvapuhelinpalvelut jokainen omalla tavallaan. Osassa kunnista järjestelmät ovat olleet auttamattoman vanhoja ja toimimattomia. Uudistuksen kautta pystytään tarjoamaan koko alueelle ajanmukaiset palvelut ja säästämään kustannuksissa keskittämällä.
Suunnittelun alkuvaiheessa oli ajatuksena perustaa uusi yhteinen, miehitetty keskus jonnekin alueelle. Lopulta valittiin kuitenkin automaattinen keskus, joka ohjaa hälytykset suoraan auttajille. Teuvo Kaikkonen pohtii, että jos soittoihin vastattaisiin ensin miehitetyssä keskuksessa, se toisaalta auttaisi karsimaan pois ne hälytykset, jotka eivät aiheuta käyntiä paikan päällä. Näitä on hälytyksistä jopa 80 prosenttia. Hälytysnappia saatetaan painaa vahingossa tai asia voidaan hoitaa puhelinkeskustelun aikana.
“Ympärivuorokautiseen keskukseen olisi kuitenkin tarvittu noin kuusi lisähenkilöä. Tähän eivät meidän taloudelliset rahkeet riittäneet.”
Soitto automaattisesti oikealle auttajalle
Turvapuhelimesta hälytys menee automaattisen keskuksen palvelimelle. Sieltä se ohjautuu suoraan auttajalle. Kunnissa syötetään järjestelmään ne puhelinnumerot, joihin kunkin puhelimen hälytysten pitää eri vuorokaudenaikoina siirtyä. Miratelin CareWin-järjestelmä on tietopankki, johon kootaan yksityiskohtaiset tiedot jokaisesta asiakkaasta, hänen terveydentilastaan ja esimerkiksi siitä, missä asunnon avaimet ovat.
Jos numero on varattu tai ei vastaa, järjestelmä ohjaa soiton varanumeroon. Kolmen yrityksen jälkeen hälytys siirtyy Kainuun keskussairaalan päivystykseen, josta sairaanhoitajat välittävät tiedon kotihoitoon.
Kaikissa kunnissa on omat työasemat, joiden avulla voidaan seurata tapahtumia asiakaskohtaisesti ja päivittää tietoja. Kaikki hälytystiedot jäävät hälytyskeskuksen muistiin myöhempää raportointia ja seurantaa varten. Raportteja voidaan tarkastella asiakkaittain tai alueittain.
Käyttöön vähän kerrallaan
Uusi järjestelmä otetaan käyttöön asteittain testausten jälkeen. Tekniikan on tarkoitus olla valmiina vuoden 2007 lopussa. Kotihoito- ja muun henkilöstön koulutus vie myös oman aikansa.
“Tämä on iso projekti. Alkuun kokeilemme järjestelmää muutaman kymmenen asiakkaan kanssa ja siitä sitten vähitellen laajennetaan. Kaiken kaikkiaan järjestelmä on varmasti monipuolisempi ja toimintavarmempi kuin aikaisemmat. Kokemuksen myötä nähdään, miten toimintaa ja sen myötä palvelua kehitetään jatkossa”, toteaa Kaikkonen.
“Olemme yhdessä Miratelin työntekijöiden kanssa hioneet toimintamallia ja järjestäneet koulutusta. Erittäin hienoa on mielestäni se, että Miratelilta saa nopeasti apua soittamalla HelpDeskiin. Myös etäyhteys on korvaamaton, sen avulla Miratelin asiantuntijat pääsevät Turusta käsin viipymättä apuun, jos ongelmia ohjelmiston kanssa täällä Kainuussa syntyy.”
Apu perille nopeasti
Seija Mäkiaho toimii Kajaanin, Paltamon, Ristijärven ja Vuolijoen kuntien kotihoidon päällikkönä ja vastaa tämän Seutu 1:n kotihoidon kehittämisestä.
“Kun asukkaiden keski-ikä nousee, ja kunto huononee, turvapuhelinten tarve kasvaa. Melkein kaikki asiakkaamme ovat 80–90-vuotiaita ja monet pääsevät liikkumaan huonosti. Tärkeintä on, että hälytyksiin vastataan nopeasti ja apua saa, kun sitä tarvitsee.”
Seutu 1:llä on 350 turvapuhelimen käyttäjää ja hälytyksiä tulee viitisenkymmentä päivässä. Kun uusi järjestelmä saadaan käyttöön, puhelut ohjautuvat suoraan kotipalvelun työntekijöiden puhelimiin. Asiakkaan turvallisuuden tunnetta lisää se, että hän saa yhteyden suoraan tuttuun auttajaan.
“Aloitamme kokeiluilla ja koulutuksella. Kun näemme, miten järjestelmä käytännössä toimii, osaamme myös ehdottaa siihen parannuksia. Yksi haasteista liittyy siihen, miten varmistamme tietoturvan säilymisen kaikissa tilanteissa, kun puheluihin vastataan vaikkapa toisen autettavan luota. Kaiken kaikkiaan uudistus on otettu myönteisesti vastaan ja odotukset ovat suuret”, sanoo Mäkiaho.
Teksti: Helena Hujala • Kuvat: Arto Tulima
|
|
