|
1/2009
Innova tuo turvaa
Soile Komppa heräsi yöllä lahtelaisen sairaalan neurologisella vuodeosastolla siihen, että huonetoveri voi pahoin. Soile hälytti hoitajan paikalle Innova-kutsujärjestelmän avulla.
– Apu tuli nopeasti. Tällainen on loistoedistystä, Soile kehuu.
Olemme Lahdessa Päijät-Hämeen Keskussairaalassa, joka nykyään kuuluu yhtenä tulosryhmänä
1.1.2007 toimintansa aloittaneeseen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään. Yhtymä hoitaa 15:n jäsenkuntansa erikoissairaanhoidon ja kahdeksan kunnan alueella myös sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Päijät-Hämeen kunnat ovatkin edelläkävijöitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisessä.
Oppaanamme on sairaalainsinööri Keijo Sihvonen. Hän kertoo, että yhtymällä on kaikkiaan noin 550 potilaspaikkaa erikoissairaanhoidossa ja 260 vuodepaikkaa perusterveydenhuollossa.
Henkilökuntaa on noin 3 300. Sosiaali- ja terveysyhtymä hallitsee noin sataa eri kiinteistöä.
Yhtymän tiloissa on luonnollisesti myös monenlaista tekniikkaa. Muutamissa perusterveydenhuollon toimipisteissä on Miratelin Aurora-järjestelmät, joiden uusiminen on
Sihvosen mukaan pian ajankohtaista. Keskussairaalan vuodeosastoilla on Sondin HCShoitajakutsujärjestelmät, jotka Auroran tavoin tulevat ennen pitkää tiensä päähän.
– Nyt oli sopiva hetki hakea uutta kehityspolkua, kun neurologian vuodeosasto oli muutenkin saneerausvuorossa. Tuntui järkevältä siirtyä samalla moderniin, IP-pohjaiseen tekniikkaan potilasviestintäjärjestelmissäkin.
AINA KEHITYKSEN KÄRJESSÄ
Kilpailutuksen jälkeen yhtymä päätyi jatkamaan yhteistyötä Miratelin kanssa ja sitoutui Innova-järjestelmään. Miratelin henkilökunta oli tuttua, koska Sondin työntekijät siirtyivät yrityskaupan myötä Miratelin palvelukseen. Tuttujen henkilöiden kanssa on helppo työskennellä, mutta päätös hankkeesta tehtiin muilla perusteilla.
– Haimme tietoisesti uutta tuoteperhettä, ja Miratelin tuotteet ovat tunnetusti olleet aina kehityksen kärjessä. Innova käyttää hyväkseen olemassa olevaa IP-verkkoa, mikä avaa monia kehitysmahdollisuuksia. Tavoitteenamme on rakentaa Innovaan ja uuteen potilastietojärjestelmäämme rajapinta siten, että Innova ja Effi ca toimivat yhdessä, Sihvonen kertoo.
Vierailuumme mennessä oli uusi potilasviestintäjärjestelmä saatu käyttöön muualla paitsi kuusipaikkaisessa aivohalvausyksikössä. Parhaillaan oli työn alla dementiavalvonnan rakentaminen sekä Innovan räätälöinti toimimaan yhdessä STROKE-valvontajärjestelmän
kanssa.
– Se seuraa aivohalvausyksikön potilaiden tilaa useilla mitattavilla parametreillä. Kun tietyt raja-arvot ylitetään, järjestelmä hälyttää automaattisesti. Kun työ on valmis, STROKE-hälytykset tulevat näkyviin myös Innova-kutsujärjestelmään. Automaattinen valvontajärjestelmä tuo lisäturvaa potilaille, jotka vaativat intensiivistä seurantaa.
VAHVA JÄRJESTELMÄ KESTÄÄ
IP-verkon etuna on monikäyttöisyys. Samaan verkkoon voidaan liittää kulunvalvonta, henkilöturva, kameravalvonta, potilaskutsujärjestelmä ja paljon muuta. Kun potilastiedot aikanaan yhdistetään koko sosiaali- ja terveysyhtymän kattavaan järjestelmään, vältetään tietojen moninkertainen kirjaaminen. Samat potilastiedot seuraavat ihmistä poliklinikalta keskussairaalan vuodeosastolle ja edelleen terveysasemien vuodeosastoille. Tämä tehostaa
toimintaa kaikissa yksiköissä.
– Herää kysymys, miten uskallamme laittaa kaikki munat samaan koriin. Vastaus on järjestelmän arkkitehtuurin rakentaminen niin vahvaksi, että se kestää myös vikatilanteet. Esimerkiksi kaikki palvelimet ja tietoverkon keskeiset rakenneosat kahdennetaan. Yhden palvelimen ollessa alhaalla siihen kytkeytyneet laitteet siirtyvät automaattisesti toiselle palvelimelle, Sihvonen kertoo.
On kaavailtu, että tulevaisuudessa, kun järjestelmä kattaa koko yhtymän, sen pääpalvelin sijaitsee keskussairaalassa. Orimattilan, Sysmän ja muiden kuntien terveysasemat liittyvät pääpalvelimeen omien paikallispalvelimiensa välityksellä. Jos yhteys keskussairaalaan katkeaa, Orimattila toimii oman palvelimensa turvin odottaen yhteyden palautumista.Samalla tavoin sairaalan osastot pystyvät toimimaan myös itsenäisesti.
– Kaikki keskeiset potilasturvajärjestelmät toimivat osaston omien laitteiden varassa.
ERITYISEN KÄTEVÄ SÄÄDIN
Innovassa on uutta myös etähallinta. Miratelin asiantuntijat pystyvät hoitamaan järjestelmän
huoltoon, parametrien päivityksiin ja vikatilanteiden korjaamiseen liittyvät toimet keskitetysti Turusta.
– Jo nyt on nähtävissä, että tekniikka on huoltoystävällistä. Vikatilanteet voidaan usein hoitaa selkeillä, moduulikohtaisilla vaihdoilla ja käytössämme on asiantunteva etätuki.
Ainoa, mistä Miratelia voi arvostella, on sen perusteellisuus järjestelmää määriteltäessä. Meiltä kysyttiin paljon asioita, jotka tuntuivat itsestäänselvyyksiltä, Sihvonen miettii. Innovassa on siis paljon hyvää insinöörin näkökulmasta, mutta käyttäjän kannalta korostuvat eri seikat. Neurologisen osaston sairaanhoitaja Sari Heinonen kertoo tottuneensa uuteen järjestelmään nopeasti. Häntä miellyttää erityisesti potilaan käytössä olevan ”kaukosäätimen” selkeys. Samasta ”ruispuikulasta” säädetään potilaspaikan valoja sekä radiota. Ylimpänä laitteessa on hoitajakutsupainike.
– Potilaat ovat ottaneet uudet laitteet hyvin vastaan. Parasta niissä on käytön helppous. Koska säätimessä on magneetti, se kiinnittyy kätevästi mihin tahansa metallipintaan. Käytännön hoitotyössä on mukavaa, kun säätimen voi kiinnittää vaikka vuoteen reunaan, eikä sitä tarvitse tarkasti asetella tiettyyn kohtaan, hän kertoo.
VALOT OHJAAVAT
Osaston käytävällä ovat näytöt, jotka kertovat, missä huoneessa tarvitaan apua. Huoneen luona palaa keltainen valo. Samalla kuuluu äänimerkki ja kanslian Innova-näytöllä vilkkuu kutsu. Hoitaja kuittaa kutsun saapuessaan, jolloin käytävävalo vaihtuu valkoiseksi. Jos hän painaa uudestaan, syntyy hätäkutsu, joka tuo apuvoimat paikalle. Vaikka tekniikka on toimivaa, inhimillisiä erehdyksiä saattaa sattua.
– Aiheutin vahingossa hälytyksen, kun en tiennyt, että wc:n valot syttyvät ja sammuvat automaattisesti. Etsin wc:stä lähtiessäni valokatkaisijaa ja käteni osui kutsupainikkeelle, kertoo osastolla aivoveritulpan takia hoidettu Soile Komppa. Hän oli kotiutuspäivänään erittäin tyytyväinen saamaansa hoitoon.
– Tämä on ollut ihana viikko, hoitajat ovat kuin enkeleitä. Ammattitaito on heillä rautainen, hän kiittää. Hän joutui viikon aikana käyttämään kutsujärjestelmää tositilanteessa vain kerran.
– Huomasin, että huonetoverini alkoi voida huonosti keskellä yötä, jolloin kutsuin hänelle apua. Kutsujärjestelmä on oikein hyvä olemassa, se tuo meille turvallisuutta. Tällainen järjestelmä on loistoedistystä ja samanlainen pitäisi saada kaikkiin sairaaloihin, Komppa innostuu kehumaan.
PUHELUT OMALLE PAIKALLE
Potilaspuhelut sujuvat neurologisella vuodeosastolla nyt niin, että potilaat voivat vastaanottaa
omaisten puheluja vuodepaikalleen. Halutessaan itse soittaa he käyttävät omia matkapuhelimiaan sovitulla tavalla.
– Haemme myös sitä, että puhelinnumero voisi seurata potilasta hoitoketjun alusta loppuun asti. Tällä hetkellä numero liittyy vielä vuodepaikkaan eikä potilaaseen. Suunnittelemme parhaillaan pilottia siitä, että Miratel-puhelinliikenne rakennettaisiin aidolle SIP-rajapinnalle, jolla voitaisiin korvata vanhan järjestelmän ISDN-rajapinta, Sihvonen kertoo.
– Uusimman tekniikan käyttöönoton avulla pyrimme säästämään työtä ja vaivaa. Haluamme toimia tehokkaasti ja välttää päällekkäisyyksiä. Jollakin aikajänteellä kyse on myös kustannusäästöistä, hän toteaa.
|
|
