|
1/2004
Jukka Laakso: Turvajärjestelmät tarjoavat vanhuksille kotona asumisen mahdollisuuden
Vanhustyön keskusliiton palveluksessa korjausneuvonnan päällikkönä toimiva Jukka Laakso pääsee työssään aitiopaikalta seuraamaan iäkkäiden ihmisten asuinolojen kehittämistä. Hän näkee tekniikan
mainiona apuvälineenä turvallisen elinympäristön luomisessa mutta korostaa kuitenkin huolellisen suunnittelun tärkeyttä. Kun palveluketju ja tekniikka toimivat yhdessä saumattomasti, ovat vanhuksen kotona elämisen mahdollisuudet huomattavasti paremmat.
Vanhustyön keskusliitto ry. on perustettu vuonna 1949 lisäämään ikääntyvien hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Tehtäväänsä keskusliitto toteuttaa mm. tukemalla vanhustyön järjestötoimintaa, tiedottamalla vanhuuteen ja vanhenemiseen liittyvistä seikoista sekä toteuttamalla monipuolista kehittämis- ja koulutustoimintaa. Osana Vanhustyön keskusliiton toimintaa on myös korjausneuvontapalvelu, jonka avulla pyritään luomaan turvallinen asuinympäristö ja näin tukemaan iäkkäiden ihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Vanhustyön keskusliitolla on 16 korjausneuvojaa eri puolilla maata. Heidän tehtävänään on mm. avustaa rakennuksissa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa ja suunnittelussa.
Korjausneuvontaa jo suunnitteluvaiheessa
Jukka Laakson päävastuulla on korjausneuvonnan hallinnointi ja kehittäminen, mutta jäsenyhteisöjen kiinteistöihin liittyvä neuvonta vie häneltä myös runsaasti aikaa. Niiden parissa hän on joutunut perehtymään laajemminkin turvatekniikkaan liittyviin seikkoihin. ”Erilaisia turvapuhelin- ja hoitajakutsujärjestelmiä on nykyisin tarjolla runsaasti. Niiden hankkimiseen opastavaa aineistoa on saatavilla lähinnä järjestelmätoimittajien toimesta. Pyrimmekin omalta osaltamme laajentamaan ihmisten tietämystä turvapuhelinjärjestelmistä, niiden mahdollisuuksista ja hankintaprosessista”, Laakso kuvailee.
”Yhteydenotto korjausneuvontapalveluun tapahtuu yleensä siinä vaiheessa, kun pohditaan esimerkiksi rakennusten peruskorjausten yhteydessä mitä muutoksia kannattaisi rakennukseen tehdä, jotta se olisi asukkaille mahdollisimman esteetön. Parhaimman hyödyn korjausneuvontapalveluista saa, kun yhteydenotto keskusliiton asiantuntijoihin tapahtuu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa”, Laakso toteaa.
Palvelujen ja järjestelmien yhteensovittaminen on haaste
”Turvajärjestelmien ja -laitteiden hankinnassa tulisi käyttää aikaa huolelliseen suunnitteluun. Käyttäjien tarpeet ja asuintilojen ominaisuudet vaihtelevat todella paljon, ja valmista patenttiratkaisua ei ole olemassa”, Laakso toteaa. Erityisen suuri merkitys on tarjouspyynnöllä. ”Mitä täsmällisemmin tarjouspyyntö on laadittu, sitä sujuvampaa on yhteistyö järjestelmäntoimittajan kanssa. Toisaalta järjestelmätoimittajilla on puolestaan suuri vastuu käyttökoulutuksen ja huoltopalvelujen järjestelemisessä. Koulutuksen tarjoaminenkaan ei yksistään riitä, vaan on myös pontevasti panostettava sen markkinointiin”, Laakso muistuttaa.
”Turvajärjestelmien merkitys kasvaa nyky-yhteiskunnassa, mutta on muistettava että tekniikka on vain apuväline, joka tuo palvelut ja avun helpommin saataville”, Laakso korostaa. Hän näkee suurimpana haasteena sen seikan, että palveluketju ja tekniikka eivät välttämättä toimi harmonisesti yhteisin suuntaviivoin. ”Teknisten järjestelmien ja toiminnan sekä tarjolla olevien palvelujen yhteensovittaminen vaatii huolellista suunnittelua”, Laakso painottaa.
”Vanhusten määrä kasvaa tulevina vuosina merkittävästi, ja tästä syystä kotona asumisen mahdollisuuksia pitää kehittää. Eräs merkittävä osa tätä kehitystä on turvajärjestelmien toimivuus. Turvapuhelimet tulevat olemaan suuri apu monille ikäihmisille. Puhelut saadaan yhdistettyä suoraan omaisille, kotihoitajalle tai vaikkapa ympärivuorokautiseen päivystyspalveluun. Toimiva ja hyvin suunniteltu tekniikka tuo ihmiset lähemmäs toisiaan ja helpommin saataville”, Laakso summaa.
TEKSTI: Hanna Alin • KUVA: Markku Koivumäki
|
